Kirjoittava suomentaja vai suomentava kirjailija?

CC-painike: ohjelmaan saatavilla tekstitys.

Suomentajat Hannimari Heino, Maija Kauhanen ja Tapio Koivukari pohtivat miten suomentamiseen vaikuttaa se, että suomentajalta on julkaistu myös omia teoksia. Tekeekö kirjailijuus suomentajasta luovemman ja rohkeamman? Onko vaikeampi pysyä alkuteoksen kirjoittajan viitoittamalla tiellä? Tekeekö mieli parannella? Kuinka vaikea on luopua omasta kirjoitustyylistä ja sopeutua toisen päättämään? Mitkä ovat kirjailijan ja suomentajan työn olennaisimmat erot? Keskustelu on osa Suomentajat lukijoiden luo -sarjaa.

Kirjasampoon on koottu kirjahylly, josta löytyvät tässä keskustelussa mainitut teokset.
Suomentajat lukijoiden luo – Kirjailijat suomentajina

Hannimari Heino on Porvoossa asuva suomentaja, runoilija sekä italian kielen aikuisopettaja. Italialaista kirjallisuutta hän on suomentanut vuodesta 1995: kertomuksia, romaaneja sekä faktan ja fiktion välimaastoa. Omimmillaan hän on runouden parissa, on tehnyt valikoimat 1900-luvun klassikoiden Eugenio Montalen ja Giuseppe Ungarettin tuotannosta ja toimittanut italialaisen nykyrunouden antologian. Hannimarin suomentamiin nykykirjailijoihin kuuluvat mm. Gianni Celati, Claudio Magris ja Roberto Saviano. Hän suomentaa myös ruotsista. Kääntäminen on Hannimarille eräänlaista kuultokuvien rakentamista, yritystä tavoittaa tutun ja vieraan yhteiset ääriviivat. Se sysii hänen omaakin kirjoittamistaan uudenlaisten sanomisen mahdollisuuksien aavisteluun.

Maija Kauhanen on 35-vuotias Helsingissä asuva kirjailija ja englannin- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joka on työskennellyt useita vuosia matkoiltaan käsin. Kauhanen aloitti suomentamisen vuonna 2012, ja hänen esikoisromaaninsa Eliitti ilmestyi vuonna 2019. Suomentajana hän on erityisesti viime vuosina hivuttautunut dekkareista myös tietokirjojen puolelle, tuoreimpina Patrik Svenssonin Ankeriaan testamentti ja Johanna Holmströmin Märta Tikkanen – tyttö joka halusi juosta vetten päällä.

Tapio Koivukari on kuusikymppinen kirjailija ja suomentaja Raumalta. Hänen suomennoskielensä ovat ruotsi ja varsinkin islanti, joka on myös hänen kotikielensä jo 90-luvun alusta alkaen. Suomennettuja romaaneja on kertynyt parikymmentä, lisäksi runoutta, näytelmiä ja kuunnelmia. Omia teoksia on kertynyt melkein samanmoinen määrä, joukossa myös islanniksi kirjoitettu runokokoelma.

Koneen Säätiön rahoittama Suomentajat lukijoiden luo -hanke ehti järjestää 170 suomentajien vierailua yleisiin kirjastoihin eri puolille maata vuosien 2018 ja 2019 aikana. Koska kirjastovierailuja ei voi järjestää pandemiatilanteen vuoksi, suomentaja, taiteilijaprofessori Kersti Juvan vetämä hanke suuntasi uusille urille. Hanke ja Kirjastokaista järjestivät yhdessä suomentajien kanssa keskusteluja, jotka kuvattiin Helsingin Oulunkylän kirjastossa huhtikuussa 2021. Mukana sarjassa on 25 suomentajaa, jotka kohtaavat toisensa mielenkiintoisten teemojen äärellä. Elokuun 2021 alusta alkaen sarjassa julkaistaan 12 viikon ajan uusi jakso joka torstai. Matka alkaa nuortenkirjallisuuden kääntämisestä ja päättyy klassikoihin. Yhteistyönä tuotettu keskustelusarja tuo suomentajat suoraan kotisohvallesi.

Kaksi naista ja yksi mies keskustelemassa.

Lisätietoja:
Suomentajat lukijoiden luo -sarja
Sarjan julkaisuaikataulut
Sarjan ennakkotiedote
Suomentajat lukijoiden luo -hankkeen verkkosivut
Kirjastokaistan Facebook-sivut
Suomentajat lukijoiden luo Facebook-sivut

Kuvaajat: Mikko Helander, Panu Somerma ja Joonas Nevalainen
Editointi: Joonas Nevalainen
Grafiikat, äänen- ja kuvan jälkikäsittely: Mikko Helander
Musiikki: Tuomas Kytöniemi
Sarjan sisältösuunnittelu: Kersti Juva, Laura Jänisniemi, Sanna Manninen ja Riitta Taarasti
Tuottaja: Riitta Taarasti
Tuotanto: Suomentajat lukijoiden luo -hanke, Koneen Säätiö ja Kirjastokaista, 2021

Jakaminen ja upotuskoodi

Videon oikean yläkulman -kuvakkeesta löydät painikkeet videon jakamiseen sekä embed-koodin . Kun kopiot ja liität koodin sivuillesi, saat videon näkymään siellä.
Lisätietoja
CC BY-NC-S

Ohjelma kartalla

Tagit

Kommentoi