Kirjastokaista Kirjastojen nettitv & -radio

Kirjastokaistan kumppanit esittelyssä – osa 6: Kirjasampo

Esittelemme Kirjastokaistan kumppanit -sarjassa yhteistyötahojamme. Kuudennessa osassa pääsemme tutustumaan Kirjasampo.fi:n toimittaja, informaatikko Tuomas Aitonurmen työhön sekä kuulemme miten Kirjasammon ja Kirjastokaistan tuotannot kietoutuvat toisiinsa. Kyselimme myös kirjallisuustoimittajan vinkit podcastien tuottamiseen.

Tuomas Aitonurmi

1. Toimit suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo.fi:n toimittajana. Millaisista palasista työsi koostuu ja mikä on parasta työssäsi?

Työni jakautuu pääasiassa kahteen puoliskoon, joista toinen on kirjallisuustietokannan ylläpitoa, täydentämistä ja päivittämistä, toinen taas verkkosivuston toimitustyötä, kuten artikkelien ja uutisten kirjoittamista, kirjavinkkien laatimista ja toimintojen kehittämistä. Näiden kylkeen tulevat mm. koulutusten pitäminen, erilaisiin työryhmiin osallistuminen ja vierailut alan tapahtumissa. Ilahduttavinta työssäni on kirjallisuus itsessään, sen sisällöt ja niiden esittely verkkopalvelussa, joka on palkitseva ympäristö julkaista juttuja, koska niitä on helppo jakaa heti muille katsottavaksi.

2. Kirjasampo on yksi Kirjastokaistan pitkäaikaisimpia ja myös luontevimpia yhteistyötahoja. Tuorein yhteistuotantomme on Kirjan taajuudella -podcast, josta on julkaistu kuusi osaa. Miltä podcastien tuottaminen maistui? Oliko oma ääni ja tulokulma kirjallisuuspodcastien kentälle helppoa löytää?

Kirjan taajuudella oli todella luonteva lisä yhteistyöhön juuri Kirjastokaistan kanssa, koska pystyimme yhdistämään Kirjasammon kirjallisuustiedon ja Kirjastokaistan osaamisen podcast-tuotannossa. Oli hienoa, että pystyin toimittajana keskittymään sisältöihin ja istumaan niiden kanssa valmiiseen pöytään, kun äänitysosaaminen ja laitteet olivat Kirjastokaistan puolesta valmiina! Omaa näkökulmaa sai hetken aikaa hakea, ja se syntyi sekä omista kiinnostuksenkohteista että sen tunnustelusta, minkälaista kirjallisuustietoutta podcastin kautta kannattaisi levittää esimerkiksi kirjastohenkilökunnalle – podcast toimii samalla kevyenä sisältökoulutuksena.

3. Kirjan taajuudella jää nyt loppuvuodeksi paussille ja sarja palaa uusin osin vuoden 2019 alusta. Joko tulevien osien aiheet muhivat takaraivossa ja onko ensimmäisen kauden kokemusten perustella jotain, jota haluat seuraavalle kaudelle muuttaa?

Aiheet ovat vielä pohdinnan alla, katsotaan mitä kaikkea ensi vuoden alussa syntyy! Haluan pitää mukana jonkinlaisen ajankohtaisuuden, jolloin podcast kommentoi kirjallisuuden tämän hetken ilmiöitä ja tarjoaa niihin liittyen kiinnostavaa luettavaa. Myös vierailijat pidetään varmasti mukana, sillä keskustelut antavat jaksoihin paljon lisää. Koska tällainen äänitetyn sisällön tekeminen on minulle ollut varsin uutta, koen että toimittajana voin kehittyä paljonkin esim. haastattelujen tekijänä livetilanteessa. Ajatuksissa on myös käynyt, että voisimme kokeilla jaksojen kuvaamista videolle, niiden tekemistä vaikkapa kirjastotilassa ja tapahtumatyyppisesti, jolloin ihmiset voisivat tulla livenäkin katsomaan, kun jaksoa nauhoitetaan. Mutta ensi vuonna näkee, mitä näistä toteutetaan!

4. Mitä vinkkejä haluaisit antaa kirjastoille tai muille tahoille, jotka suunnittelevat podcastien tuottamista?

Kannattaa miettiä nuo edellä mainitut oma ääni ja tulokulma valmiiksi – mistä juuri meidän kirjastollamme on tietoa, jota kannattaisi jakaa podcastin muodossa? Mitä tapahtumia on, voisiko niistä ammentaa? Ja koska podcastitkin tehdään asiakkaille, kannattaa miettiä, mikä on se asiakasryhmä, joka niitä kuuntelee. On hyvä tutustua kotimaisten kirjasto- ja kirjallisuuspodcastien kenttään ja perehtyä, mitä on jo tehtynä. Äänitysteknisistä asioista en ole paras kommentoimaan, mutta tärkeää on, että laitteet ovat tarpeeksi hyvät ja niiden käyttö on hallussa, kun alkaa nauhoittaa jaksoja! Silloin muukin jännitys vähenee.

5. Kirjasampo on monelle tärkeä työväline ja esimerkiksi meillä Kirjastokaistalla täydennämme aina kirjallisuusaiheisten ohjelmien lisätietoihin linkit Kirjasampoon. Kirjasampo näkyy Kirjastokaistalla myös siten, että olet ollut mukana ideoimassa kanssamme sarjoja kuten Faktahommissa ja Koirailijat. Miten sinä näen kirjallisuustoimittajana liikkuvan kuvan merkityksen ja tulevaisuuden?

Liikkuva kuva on merkityksellinen väline erityisesti lapsille ja nuorille viestittäessä, koska heille video on nyt tärkeä media. Meillä on kokeiltu kirjatrailereita, joita Kirjasammon Sivupiiri-osion toimittaja Katja on tehnyt Kirjastokaistalle, ja trailereita on tulossa myös tänä syksynä. Toki myös aikuisväestöön kuuluvat kirjallisuuden harrastajat voivat saada paljon irti kiinnostavasti tehdyistä videoista, esimerkiksi haastatteluista tai muusta sisällön avaamisesta videon muodossa. Tätä ei ole kirja-alalla vielä kovin laajasti kokeiltu lukuun ottamatta joitakin haastattelukonsepteja, kuten Prosak-proosaklubit, Aamun kirja ja Helsinki Lit -festivaalilta tehdyt lähetykset. Kustantajat ja kirjakaupat tekevät markkinointivideoita myös jonkin verran. Lyhyet, tiiviit mutta informatiiviset ja hyödyllistä tietoa käyttäjälle välittävät videot olisivat käytännöllisiä ja kiinnostavia myös kirjallisuussisältöjen yhteydessä. Ja kuten Koirailijat-sarjan yhteydessä huomasimme, videoissa kannattaa yhdistellä yllättävin tavoin kivoja asioita, kuten eläimiä ja kirjailijantyötä!

6. Jos lähettäisit postikortin Kirjastokaistalle, niin mitä siihen kirjoittaisit?

Kiitos Kirjastokaistalle hyvähenkisestä ja toimivasta yhteistyöstä, linkittymisestä, verkottumisesta ja laajasta osaamisestanne kuvan ja äänen parissa – se on ollut suurena apuna, olen oppinut ja viihtynyt!

Lisää aiheesta:
Kirjasampo.fi
Kirjan taajuudella -podcast
Faktahommissa-sarja
Koirailijat-sarja
Kirjastokaistan kumppanit esittelyssä -sarja

– Riitta Taarasti, 21.8.2018 –

Kommentoi