Mennään verkkoon – mitä pitäisikään ottaa huomioon?

Kirjallisuuden, kuvitusten ja musiikin käyttö tapahtumissa, streameissa, podcasteissa ja somessa. Mitä pitää kirjastossa ottaa huomioon, kun tehdään lähetyksiä verkkoon, suunnitellaan tallenteita ja podcasteja?

Ihan ensimmäiseksi

  • Sovi ennalta esiintyjien ja tallenteiden tekijöiden kanssa verkkokäytön luvista. Kerro, missä aiot lähettää, onko suljettu tilaisuus vai avoin, mikä on lähetysalusta, tuleeko tallenne, mihin se laitetaan ja kenen nähtäväksi – ja kauanko se siellä on. Sovi myös tallenteen jatkokäytön oikeuksista esiintyjien ja tekijöiden kanssa – oletko antamassa lupaa ottaa tallenteesta pätkiä muuhun käyttöön, käytä lisenssimerkintöjä (https://creativecommons.fi/lisenssit). Jotta voit liittää CC-lisenssin tallenteeseen, tulee sinun saada siihen suostumus tekijöiltä sekä esiintyjiltä. Muokkausoikeudesta tulee sopia nimenomaisesti.
  • Jos streemissä tai tallenteessa on mukana lapsia, pyydä vanhemmilta kirjallinen lupa.

Toiseksi – mieti oikeudet käyttää teoksia tai niiden osia verkossa

”Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä. Tällöin muilla ei ole oikeutta käyttää teosta tai sen osaa ilman tekijän lupaa.”

 Käytännössä tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa kolme tahoa:

  • Teoksen tekijä, kuten kirjailija tai säveltäjä, saa suojaa teokselleen.
  • Teoksen esittäjä saa suojaa omalle esitykselleen tai tulkinnalleen esittämästään teoksesta.
  • Teoksen rahoittava yrittäjä, esimerkiksi kirjan kustantaja tai elokuvan tuottaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tällainen suoja syntyy joko suoraan lain perusteella tai ostamalla oikeudet tekijöiltä tai esittäjiltä.

Pääsääntö on, että tekijänoikeussuoja kestää 70 vuoden ajan tekijän kuolemasta.

Tekijänoikeus.fi sivuston Usein kysyttyä -sivulta löytyy vastauksia ja neuvoja moniin kysymyksiin. https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/

Haluan vinkata kirjoja – mitä muistettava

Mikäli teoksen tekijän (kirjailijan, kääntäjän ja kuvittajan) kuolemasta ei vielä ole kulunut 70 vuotta, tarvitaan teoksen julkiseen esittämiseen lupa tekijältä tai oikeuksia valvovalta tekijänoikeusjärjestöltä. Järjestöjä on useita, kirjailijoille omansa, musiikin tekijöille ja esittäjille omansa ja kuvittajille omansa.  Tekijänoikeusjärjestöjen yhteystiedot löytyvät https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/

Kun kirjallisuutta luetaan ääneen tapahtumassa tai verkkolähetyksessä, on se julkista esittämistä. Kokonaisen teoksen esittäminen (esimerkiksi satu, runo, musiikkikappale) on luvanvaraista. Verkkoon lähettäessä streeminä, tallenteena tai podcastina syntyy teoksesta uusi kappale, jota voi levittää edelleen. Tekijöillä ja kustantajilla on oikeus päättää, saako tekstistä esimerkiksi tehdä tallenteen tai saako se olla verkossa, sillä se voi pienentää esimerkiksi äänikirjan tuottoja.

Pätkiä teoksesta voi esittää esimerkiksi kirjavinkkauksen yhteydessä, kun lainaus täyttää sitaattioikeuden ehdot. Tällöin sitaatti on yhteydessä, jossa käsitellään kyseistä teosta tai esitetään tiukasti asiaan liittyvä perustelu – vähän samaan tapaan kuin vaikkapa opinnäytetyössä lainataan lähdeviitteiden kera aikaisempia asiaa koskevia kirjoituksia. Pelkästään elävöittämistarkoituksessa käytetty sitaatti ei täytä ehtoja. Kirjavinkkauksia tehdessä on hyvä harkita verkkoon vietävän lähetyksen ohjelmatyyppi. Sen sijaan, että yksi henkilö puhuu kirjasta kameralle, saattaa kiinnostavampaa olla kirjakeskustelun seuraaminen. Tällöin teoksen sisältö tulee esiin puheenvuoroissa ja esimerkiksi sitaatin käyttö on luontevaa. Puhuja perustelee sillä kantaansa. Sallitusta siteeraamisesta löytyy lisää esimerkiksi Sanaston verkkosivuilta: https://www.sanasto.fi/sitaatti/.

Kirjaston somekanaviin tekstien tai kuvien postauksessa pätevät samat säännöt. Oikeus valmistaa teoksesta kappaleita – eli monistaa niitä muuhun kuin yksityiskäyttöön – on oikeudenhaltijoilla. Sosiaaliseen mediaan ei siis ilman lupaa voi viedä runotekstejä tai kuvituksia.

Kuva ois kiva – luvallisesti

Kirjojen kannet ja kuvitus täyttävät useimmiten teoksen kriteerit. Tapahtumissa kuvituksen näyttäminen käy yleensä luontevasti esimerkinomaisesti, mutta siirryttäessä streemaukseen ja verkkotallenteisiin, muuttuvat kuvat helposti osaksi omaa esitystä ja vaativat kuvittajan tai valokuvaajan luvan.

Jos on tarkoitus näyttää kirjan kuvia verkkolähetyksessä tai markkinoida tilaisuutta esimerkiksi kansikuvalla somessa, on käyttö luvanvaraista. Tekijällä on oikeus päättää, saako kuvan esimerkiksi postata someen, striimata verkossa tai liittää osaksi tallennetta. Kuvituksen käytön osalta kannattaa olla yhteydessä Kopiostoon tai kuvittajaan tai valokuvaajaan. 

Kirjan kansikuvien tai kirjailijakuvien käyttö tilaisuuksien markkinoinnissa on luvanvaraista sekin. Kannen tekijällä on oikeudet päättää kuvan leviämisestä sosiaalisessa mediassa ja kirjailijakuvan ottaneella valokuvaajalla on oikeudet kuvan leviämisestä päättämiseen. Useimmiten kustantajat ovat sopineet tekijöiden kanssa markkinointikäytöstä, mutta erityisesti verkkoon vietävästä aineistosta pitää lupa kysyä kustantajalta tai kirjan kansikuvan tekijältä.

On olemassa myös CC-lisensseillä merkittyjä kivoja kuvituskuvia, joiden levittämisoikeudet voi tarkistaa https://creativecommons.fi/lisenssit/ -sivustolta. Mikäli tekijä on lisensioinut teoksensa ”ei-muutoksia”, on esimerkiksi uuden kuvarajauksen teko luvanvaraista.

Kirjastojen sosiaalisessa mediassa käytetään kirjallisuusaiheista kuvitusta myös teosten tematiikkaa varioiden. Saduista saatetaan käyttää leluhahmoja, kansia voidaan varioida ”book-face-postauksilla” ym. Näitä suunniteltaessa kannattaa tarkistaa, onko satuhahmon osalta kyseessä tuotemerkki, jonka taloudellisten oikeuksien haltijalta pitää pyytää lupa. Vaikka kirjastojen tapahtumat ovat yleensä ei-kaupallisia, emme voi automaattisesti ottaa brändejä kuvituksiin. Kirjanaamoja kuvatessa tulee kannen olla osa uutta teosta – eli sen käyttö osana kuvaa pitää olla niin oivaltavaa, että yhdistelmä täyttää uuden teoksen kriteerit.

Musiikin käytön menettely riippuu alustasta

Miltei kaikki kunnat ovat sopineet musiikin käytöstä Teoston kanssa vuosimaksuperusteisen luvan. Tämä kattaa kunnan itsensä järjestämät lähitapahtumat esimeriksi kirjastoissa ja hoivalaitoksissa. Tapahtuman pitää olla yksinomaan kirjaston järjestämä, jotta voidaan toimia tämän lisenssin alla (ei siis yhteistapahtuma esimerkiksi jonkun yhdistyksen kanssa). Tietoa lähitapahtuman musiikkiluvista on Teoston lupasivuilla https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/hanki-lupa/?1=336

Mikäli musiikkia aiotaan käyttää verkkoon streemattavissa tai tallennettavissa tapahtumissa, ei kunnan vuosilisenssi riitä. Mikäli musiikkia on mukana YouTuben, Facebookin tai Instagramin kautta toteutettavissa live-streemeissä, ei erillistä lupaa tarvita. Nämä alustat huolehtivat musiikin korvauksista kansainvälisen sopimuksen perusteella. Tämän hyödyntäminen on mahdollista silloin, kun tapahtumasta ei jää palveluihin tallennetta.

Kirjastojen verkkosivuille vietävistä musiikkitallenteista tai musiikkia sisältävistä tapahtumatallenteista maksetaan Teostolle yleensä Mediapienluvan mukaiset korvaukset. Tällöin lasketaan yhteen kaikki kyseisellä verkkosivustolla yhtaikaa oleva musiikki minuutteina. Kuukausittain maksettava korvaus riippuu tallenteiden määrästä.

Teostolla on hyvät neuvot musiikin käytöstä verkossa ja somessa omalla sivullaan https://www.teosto.fi/luvat-musiikin-striimaukseen/

Verkosta on löydettävissä myös maksutonta musiikkia, josta löytyy perustietoa Musiikkiluvat.fi -sivustolta. https://www.musiikkiluvat.fi/teostovapaa-musiikki/

Linkkaaminen lailliseen sisältöön on mahdollista

Kun verkosta löytyy hyvää sisältöä ja voit päätellä, että se on siellä laillisesti, voit hyvin tuoda vinkin omalle sivullesi linkkauksen kautta. Voit myös vinkata tällaisia sisältöjä pitäessäsi vinkkituntia streemissa.

Mikäli haluat näyttää esimerkiksi elokuvasta trailerin suorassa lähetyksessä tai tallenteella, tulee siitä sopia. Asiasta kannattaa olla yhteydessä elokuvan tuotantoyhtiöön tai maahantuojaan asian selvittämiseksi. Useimmiten se on mahdollista, eli tuottaja on alun perin sopinut elokuvan pätkien käytöstä mainostarkoituksiin. Mutta tuotapa ei kukaan osannut allekirjoittaneelle vahvistaa luvanvaraisuuden poistavana yleissääntönä.

Eli kysytään ennalta lupa, jotta ei hutkita. Yleensä luvan saa kirjaston hyviin tarkoituksiin.

Katso myös Päivi Litmanen-Peitsalan alustus tekijänoikeusasioista kirjaston arkityön kannalta. Esitys on Vaasan AKE-kirjaston järjestämiltä Teams-etäkahveilta 4.6.2020.

Lisätietoja:
Tekijänoikeus Kirjastot.fi:n sivuilla
Videoiden ja podcastien tekstitys – 10 käytännön neuvoa -bloggaus
Tietoa CC-lisensseistä Creative Commons Suomi -sivustolla
Usein kysyttyä Tekijänoikeus.fi -sivustolla
Suomen tekijän­oikeus­järjestöjen yhteystiedot Tekijänoikeus.fi -sivustolla


– Päivi Litmanen-Peitsala, 26.11.2020 –

Kommentoi