Cult24-kolumni: Julkiset palvelut suurennuslasin alla

Olemme matkalla kohti aikaa, jossa julkisin varoin ylläpidetyt laitokset ovat nykyistä armottomamman suurennuslasin alla. Muutokset yhteiskunnassa, globalisaatio, digitalisoituva maailma, teknologinen kehittyminen ja paineet viihteellistymiseen vaikuttavat tavalla tai toisella jokaiseen organisaatioon ja yksilöön. Yleisillä kirjastoilla muiden mukana on halu tehdä selväksi, että niillä on edelleen tärkeä tehtävä hyvinvointiyhteiskunnassamme ja annettavanaan käyttäjilleen paljon.

Kirjastoja on kohdeltu mediassa aina lempeästi. Sen sijaan toinen julkisin varoin ylläpidetty laitos, Yleisradio, on joutunut voimakkaamman debatin kohteeksi. Viime vuosina mediassa on käyty Yleisradion ympärillä vuoropuhelua siitä, miksi julkisen palvelun yleisradiotoimintaa pitäisi ylipäätään jatkaa. Yleisradion entisen toimitusjohtajan Arne Wessbergin mukaan julkisen palvelun yhtiöiden tulevaisuuden ratkaisevat uskottava riippumattomuus ja palvelun saatavuuden takaaminen kaikille yhtäläisin ehdoin. Minusta yleisten kirjastojen tulevaisuus rakentuu tismalleen samalle perustalle.

Yleisissä kirjastoissa kirjattiin vuonna 2012 fyysisiä kirjastokäyntejä 52,8 miljoonaa ja verkkokäyntejä 56,7 miljoonaa. Asukasta kohti fyysisiä käyntejä oli 9,7 ja lainauksia 17,5 kappaletta. Samaan aikaan lähes 2,1 miljoonaa suomalaista eli 38 prosenttia väestöstä lainasi kirjastosta jotain. Vaikka käyttöluvut ovat edelleen korkeat, on mielenkiintoista, että enää vain reilu kolmannes suomalaisista lainaa kirjastoista. Kirjasto on siis menettänyt asemaansa perinteisenä aineiston tarjoajana. Koska fyysisiä käyntejä asukasta kohti on lähes 10, vaikuttaa sitä, että kirjaston rooli on huomattavassa määrin muutakin, kuin aineiston tarjoamista lainausmerkityksessä.

Pohtikaa ihmiset, mitä kirjastoltanne haluatte! Tulevina vuosina ei välttämättä riitä, että ilmapiiriä hallitsee hiljainen tyytyväisyys kirjastolaitosta kohtaan. Haastakaa keskusteluun ne, jotka sanovat, etteivät tarvitse kirjastoa, koska heillä on itsellään varaa hankkia tarvitsemansa kirjat. Haastakaa keskusteluun myös ne, jotka sanovat kirjastojen olevan kivoja määrittelemättä tarkemmin miksi. Pohtikaa, miksi julkisia palveluja tulee puolustaa, jos ihmiset saavat haluamansa palvelut, aineistot ja elämykset muiden toimijoiden kautta. Minä olen toistaiseksi sitä mieltä, että vaikka sekä Yleisradion että yleisten kirjastojen toimintakentälle on tullut uusia toimijoita ja kilpailuasetelmaa, ei sellaista kaupallista tahoa ole, joka ottaisi niiden kokonaispalvelutarjonnan ja yhteiskuntavastuuseen perustuvan tehtävän hoitaakseen.

Kuva: Panu Somerma

– Riitta Taarasti –


Tämä kolumniteksti on julkaistu alunperin 6.9.2013 ilmestyneessä Cult24 Magazinessa. Cult24 oli suomalainen kulttuuriin painottunut ilmaislehti, joka ilmestyi vuosina 2012–2014. Lehti lakkautettiin kannattamattomana kesäkuussa 2014. Lehden päätoimittajana oli Pauli Jokinen. Lehteä jaettiin ilmaiseksi noin 140 telineestä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja sen painos oli 30 000 kappaletta. Lehden rinnalla sitä täydentämässä oli verkkosivusto Cult24.fi.

Lue lisää:
Kaikki Cult24 Magazinessa julkaistut Riitta Taarastin kolumnit

Kommentoi