Cult24-kolumni: Itsepalvelukirjastot tulevat

Itsepalvelukirjastot tekevät tuloaan kuntien kirjastotoimen resurssien pienentyessä. Kirjastoväki näyttää taas kerran joustavuutensa ja uhrautuvuutensa, johon se on aina valmis edistääkseen yhteistä hyvää.

Itsepalvelukirjastot ovat kiistatta hieno juttu asiakkaille. Ne merkitsevät pidempiä aukioloaikoja, mahdollisuutta omatoimiseen kirjastonkäyttöön ja joillakin paikkakunnilla sitä, että kirjasto on ylipäätään olemassa. Hatunnosto kirjastoväelle innovatiivisesta asiakaslähtöisyydestä näinä taloudellisesti raskaina aikoina!

Tein hiljattain tutkielman, jossa tarkastelin markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa. Käsittelin yleisiä kirjastoja nonprofit-organisaatioina, joilla markkinoinnin ensisijaisena tavoitteena ei ole tehdä voittoa, vaan markkinointi on mission toteutumista edistävää viestintää ja vaikuttamista. Tutkielma osoitti, että kirjastoissa ollaan myötämielisiä markkinoinnille, mutta alalla on ristiriitoja sen suhteen, mitä kirjastojen markkinoinnin tulee olla. Ristiriitojen ytimessä ovat eri näkemykset puolueettomuuden ja ei-kaupallisuuden olemuksista. Markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa voidaan luonnehtia osaksi sitä muutosprosessia, jossa kirjasto hakee yhteistä visiota ja keinoja, joilla se osoittaa tarpeellisuutensa kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteuttajana muuttuneessa toimintaympäristössään.

Itsepalvelukirjastojen luominen on puhdas esimerkki kirjastojen problemaattisesta suhteesta markkinoimiseen. Kirjastoissa pidetään itsestäänselvyytenä niiden suurta tehtävää. Pelkään kuitenkin pahaa, että suuri osa suomalaisista näkee kirjaston ja eritoten kirjastoammattilaisen roolin aivan toisin.

Itsepalvelukirjastot ovat siis monin paikoin kirjastopalvelujen pelastus. Asian varjopuoli on kuitenkin siinä, että kirjastoammattilaiset sahaavat oksaa jalkojensa alta, ellei itsepalvelukirjastojen markkinointi korosta myös sitä, mitä kaikkea extraa asiakas saa, kun henkilökunta on paikalla.

Suomalaiset pitävät kirjastoa tärkeimpänä kulttuuripalveluna. Jos luomme mielikuvaa, että kirjastoammattilaisen tehtävä on käydä kerran viikossa järjestämässä hyllyjä, niin ammattikunnan tulevaisuus ei ole todellakaan ruusuinen.

Kuva: Panu Somerma

– Riitta Taarasti –


Tämä kolumniteksti on julkaistu alunperin 2.5.2014 ilmestyneessä Cult24 Magazinessa. Cult24 oli suomalainen kulttuuriin painottunut ilmaislehti, joka ilmestyi vuosina 2012–2014. Lehti lakkautettiin kannattamattomana kesäkuussa 2014. Lehden päätoimittajana oli Pauli Jokinen. Lehteä jaettiin ilmaiseksi noin 140 telineestä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja sen painos oli 30 000 kappaletta. Lehden rinnalla sitä täydentämässä oli verkkosivusto Cult24.fi.

Lue lisää:
Kaikki Cult24 Magazinessa julkaistut Riitta Taarastin kolumni

Kommentoi