Usein pienempien kuntien kirjastotyöstä puhutaan suppeampien mahdollisuuksien ja niukempien resurssien kautta. Harvemmin pysähdytään pohtimaan, miten pienemmän kunnan kirjaston voimavarana voikin olla yhteisön tunteminen – ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet kuulla asiakkaita sekä luoda toimintaa ja sisältöjä, jotka ovat ominaisia juuri tuolle alueelle. Asikkalan kirjastossa tehdään aktiivista yhteistyötä paikallisten järjestöjen, kuten Asikkalan luonnonystävät ry:n, kanssa. Lisäksi kirjaston mediaohjaaja tuottaa viikoittaisia ajankohtaisstriimejä ja kerää alueen perinnetietoa Asikkalan Aarteet -podcastina.
1. Asikkalan kirjaston mediaohjaaja Heikki Marjomaa, teet viikoittain YouTube-striimejä. Kerrot lähetyksissä, mitä Asikkalassa tapahtuu – mukaan lukien kirjaston kuulumiset – sekä näytät ohjelmapoimintoja Kirjastokaistalta ja annat pelivinkkejä. Millaisen vastaanoton striimit ovat saaneet?
– Nykyaikaisen multimedian tuominen osaksi kirjaston peruspalveluita on kerännyt paikallisilta laajalti kiitosta. Aluksi ehkä hieman ihmeteltiin, että mistä on kyse, mutta nyt kun sitä on tehty jo jonkin aikaa, se tuntuu luontevalta osalta kirjaston palveluja.
2. Tällaista toimintaa ei ole kovin monessa kunnassa. Millaisia vinkkejä antaisit muille kirjastoille ja kunnille, jotka harkitsevat viestintää ja sisältöjen avaamista striimien kautta?
– Ehdottomasti kannustan aloittamaan streamauksen. Se on nykyaikaa ja toimii erittäin hyvin ajankohtaisten paikallisuutisten ja menovinkkien jakamiseen. Samalla voi vinkata kulttuurisisältöjä ja aineistoa.
3. Olet aloittanut myös Asikkalan Aarteet -podcastin, jossa ääneen pääsevät kuntalaiset itse. Tapaat jokaisessa jaksossa yhden asikkalalaisen ja käyt läpi hänen elämäntarinaansa, joka kiinnittyy Asikkalaan. Mistä ajatus tällaisesta perinnekeruusta lähti ja mitä se on jo nyt sinulle opettanut?
– Minulla on itselläni tallenteita, joissa nyt jo edesmennyt pappani kertoo juttuja sekä sota-ajalta että omasta elämästään muutenkin. Kuuntelen niitä toisinaan, ja ne tuovat erittäin vahvasti pappani henkilönä mieleen. Lisäksi joka paikassa on uskomattomia juttuja, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi. Varsinaisia aarteita siis. Jokaisen tarina on tärkeä, ja näin kirjasto voi auttaa sen tallentamisessa ja tuomisessa kuultavaksi.
4. Työskentelit ennen Asikkalan kirjastoa huomattavasti isomman kunnan kirjastossa, Helsingissä. Mitä haluaisit kertoa siitä näkökulmasta, jos joku ajattelee, että pienempien kuntien kirjastot jäävät suurten kaupunkien kirjastoista väistämättä jälkeen?
– Pienemmissä kunnissa toimintakehykset ja mahdollisuudet sitä kautta ovat luonnollisesti pienemmät. Silti sopivalla määrällä kekseliäisyyttä, innostusta ja henkilökunnan osaamiseen luottavaa esihenkilöstöä ei jäädä lainkaan jälkeen suurista kaupungeista. Lisäksi pienet hankerahoitukset auttavat toki aina.
5. Voisiko sama yhteisöllinen tekeminen toteutua mielestäsi myös isojen kaupunkien lähiöiden kirjastoissa?
– Aivan varmasti! Lähiöthän ovat monesti kuin pieniä kaupunkeja itsekin. Niistä löytyy paljon paikallistoimintaa, jota voi streamata ja tallentaa.
6. Kirjastolaki antaa kirjastoille paitsi hyvin laveat ja tärkeät tehtävät, myös mandaatin toimia näiden tavoitteiden eteen monella tavalla. Kun mietit omaa tapaasi tehdä kirjastotyötä oman työyhteisösi tukemana, millaisia ajatuksia kirjastolain ja arjen työn yhdistelmä sinussa herättää?
– Kirjastolaki on minun työni (ja kaiken kirjastotyön) peruskivi. Jos joskus tulee olo, että ollaanko edelleen kirjastotoiminnan alueella siinä, mitä tehdään, voi kerrata siitä ja löytää uskon omaan tekemiseen. Kirjastolaki on siis perustavanlaatuinen osa kirjastopalvelujen toteuttamista, ja jokaisen kirjastolaisen olisi hyvä lueskella sitä aina aika-ajoin.
7. Kun katsot vähän eteenpäin, mitä haluaisitte kokeilla tai ottaa käytännöksi Asikkalan kirjaston toiminnassa tai vaikkapa viestinnässä? Onko mielessä jokin uusi yhteistyö tai formaatti, jonka avulla kirjastosta tulisi entistäkin vahvemmin koko yhteisöä koskettava ja palveleva?
– Striimit ja podcast toimivat todella hyvin meille. Lisäksi toivoisin, että voisimme jossain vaiheessa kasvattaa suoralähetettyjen tapahtumien ja vuorovaikutteisten etätapahtumien määrää.
8. Monin paikoin väestörakenteen muutokset ja muuttoliike vaikuttavat myös kirjastonkäyttöön ja sitä kautta kirjastopalvelujen resursseihin. Asikkalassa väkiluku on pysynyt melko vakaana, ja sitä leimaa iso kesäasukkaiden osuus. Millaisella asenteella ja tekemisen otteella kirjasto voi mielestäsi säteillä yhteisölleen hyvää myös silloin, kun ajat ovat vaikeammat – niin, että ihmiset kokevat kirjaston edelleen omakseen?
– Kirjaston ja sen palvelujen tulisi olla yhtä luonteva osa ihmisten arkea kuin kaupassa käynti tai sote-palveluiden käyttäminen on. Sen vuoksi kirjaston on pysyttävä ajan hermolla ja uusiuduttava jatkuvasti vastaamaan alueen asiakkaidensa tarpeita. Jokainen kunta on yksilö, eikä kaikille sopivaa patenttiratkaisua ole olemassakaan. Silti kirjastolaisten keskinäinen verkostoituminen ja ideoiden jako käyttöön kaikkialla tuo sitä resilienssiä, jota kirjastot kaikkialla tarvitsevat. Kannustaisin siis kirjastopalveluiden esihenkilöitä luottamaan alaisiin ja kannustamaan heitä kokeilemaan rohkeasti kaikenlaisia uusia tapoja tehdä ja toimia. Innostus on paras motivaattori!
Lisätietoja:
Asikkalan kirjaston YouTube-kanava
Kirjastojen tuottamia podcasteja
Kirjastolaki
Heikki Marjomaa Kirjastokaistalla
– Riitta Taarasti, 17.12.2025 –
