Kirjastojen on tärkeää palvella alueidensa monikielistä väestöä. Kun kirjastot alkavat järjestää kirjallisuustilaisuuksia ja taidetapahtumia eri kielillä, näitä kieliä puhuvat asukkaat kokevat vahvemmin, että kirjastot ovat kaikille tarkoitettuja ja että he ovat tervetulleita kirjastoihin. Tämä luo yhteyttä monikielisen väestön ja kirjastojen välille. Aram Jalal Monikielisestä kirjastosta kertoo Kirjastokaistan blogissa Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan ja Itäkeskuksen kirjaston järjestämästä tapahtumasta, jossa esiteltiin alueen monikielisen väestön kirjallisuutta ja taidetta.
Itäkeskuksen kirjastossa on kahden vuoden ajan järjestetty syksyisin ohjelmaa, johon kutsutaan monikielisiä kirjailijoita ja taiteilijoita esiintymään omalla kielellään omalle yhteisölleen. Tänäkin vuonna perinne jatkui, kun kulttuurikeskus Stoaan kutsuttiin kaksi kirjailijaa ja elokuvantekijä.
Stoan kirjallisuusfestivaali
Stoan festivaali järjestettiin 6.–7.9.2025. Festivaalilla käytettiin kolmea kieltä, jotka ovat Itäkeskuksen kolme suurinta kieltä kotimaisten kielten, englannin ja venäjän jälkeen: somalin, arabian ja kurdin kielet.
Tällaisten tapahtumien järjestäminen vaatii erityistä mainontaa ja markkinointia, sillä monet monikieliset asukkaat eivät vielä seuraa kirjaston kanavia. Siksi Stoa sponsoroi festivaalin Facebook- ja Instagram-mainoksia, ja mainokset tehtiin sekä ohjelman kielellä että suomeksi.
Ensimmäisen päivän ohjelma
Kuuluisan irakilaisen kirjailijan Ali Badrin vierailu
Ali Badr on yksi merkittävimmistä nykypäivän irakilaisista romaanikirjailijoista. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, ja jotkut hänen kirjoistaan ovat päässeet Kansainvälisen arabiankielisen kaunokirjallisuuden palkinnon (Arabian Booker Prize) pitkälle listalle. Hän on saanut arvostettuja kirjallisuuspalkintoja, mukaan lukien valtion kirjallisuuspalkinnon Bagdadissa, Abu al-Qasim al-Shabbi -palkinnon Tunisiassa ja Ibn Battuta -palkinnon matkakirjallisuudesta. Hän asuu tällä hetkellä Belgiassa ja jatkaa kirjallista uraansa kansainvälisillä näyttämöillä.
Haastattelu pidettiin arabiaksi, jonka jälkeen yleisö jatkoi keskustelua kysymyksin ja kommentein. Ali Badria (kuvassa vasemmalla) haastatteli Ahmed Al-Nawas.
Yle teki tapahtumasta jutun, johon sisältyi myös laaja Ali Badrin haastattelu.
Kurdinkielisen kirjailijan Mariwan Kanien esitys
Kirjailija ja Amsterdamin yliopiston professori, tohtori Mariwan Wrya Kanie, on yksi tärkeimmistä nykyajan ajattelijoista ja äänistä kurdinkielisessä maailmassa. Hänen tutkimuksensa ja teoksensa käsittelevät Lähi-idän älyllisen historian, uskonnon, nationalismin eri muotojen ja identiteetin muodostumisen aiheita, muuttoliikkeen ja maanpaon ilmiöitä sekä kurdien yhteiskunnan suurten muutosten teemoja. Professori Mariwan on julkaissut yli kaksikymmentä kirjaa kurdiksi ja hänellä on myös useita akateemisia ja ei-akateemisia kirjoituksia englanniksi ja hollanniksi. Mariwan Kanie tunnetaan siitä, että hän yhdistää Michel Foucaultin ja Hannah Arendtin kaltaisten länsimaisten ajattelijoiden näkemyksiä Lähi-Idän filosofiaan ja työskentelee tätä kautta kurdien yhteiskunnan ajankohtaisten kysymysten parissa.
Mariwan Kanieta (kuvassa vasemmalla) haastatteli Rebwar Karimi.
Mariwan Kanie on kirjailija, jonka kirjoitukset ja aiheet herättävät paljon keskustelua, minkä vuoksi yleisö esitti innokkaasti kysymyksiä ja kommentteja.
Koko ohjelma oli kurdinkielinen, mutta kurdilais-suomalainen vapaaehtoinen tulkki oli valmistautunut tekemään simultaanitulkkausta, jos suomalaisia kuulijoita olisi ollut paikalla.
Kirjailija Mariwan Kanie vieraili festivaalia edeltävänä päivänä myös Turun pääkirjastossa. Turussa pidetty tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Kurdilaisen kirjallisuuden ja taiteen yhdistyksen, Turun kirjaston sekä kulttuurikeskus Stoan kanssa. Tapahtuma osoitti, kuinka hienolla tavalla eri kirjastot voivat järjestää monikielisiä tapahtumia yhteistyössä keskenään.
Toisen päivän ohjelma
Sunnuntaina ohjelmassa oli suomalais-somalialaisen ohjaajan Khadar Ayderus Ahmedin lyhytelokuvan The Earth Has Ears (Dhulku Dhago Leh, 2025) näytös ja elokuvasta keskustelu. Ahmed tunnetaan aiemmin Cannesissa palkitusta elokuvastaan Guled & Nasra (2021).
Somalinkielinen elokuva ja keskustelu
Festivaalin toisena päivänä esitettiin somalinkielinen elokuva englanninkielisillä tekstityksillä. Somalinkielinen yleisö osallistui tapahtumaan innokkaasti ja suurin joukoin.
Khadar Ayderus Ahmed on somalialaistaustainen, Suomessa kasvanut elokuvaohjaaja. Hän tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi, kun hänen elokuvansa Guled & Nasra eli ”The Gravedigger’s Wife” esitettiin Cannesissa 2021. Elokuva voitti useita palkintoja ja oli ensimmäinen somalialainen elokuva, joka oli ehdolla Oscar-palkintoon.
Stoan salissa esitettiin Khadarin ohjaama uusi lyhytelokuva somaliksi. Elokuva kertoo naisesta, joka asuu kylässä, jossa hänen miehensä on kuollut heimosotien vuoksi. Tarina näyttää, miten suru, sitkeys ja toivo yhdistyvät ja muuttavat koko yhteisön elämän.
Elokuvan ohjaaja oli läsnä Stoan elokuvateatterissa, ja elokuvan jälkeen yleisö esitti kysymyksiä ohjaajalle. Khadar Ayderus Ahmedia (kuvassa oikealla) haastatteli Asmaa Abdi.
Monikielinen kirjasto mukana
Monikielinen kirjasto oli mukana Stoan monikielisessä tapahtumassa antaen yleisölle tietoa toiminnastaan. Itäkeskuksen kirjasto oli järjestänyt tiloihinsa kirjanäyttelyn kaikilla kolmella kielellä. Näyttelyssä esiteltiin sekä aikuisten että lasten kirjoja.
Myös kurdikirjailija Luqman Zahrayi (kuvassa vasemmalla) oli paikalla esittelemässä ja myymässä omia teoksiaan.
Monikieliselle yleisölle heidän omankielisen kirjallisuuden, taiteen ja kulttuurin äärelle kokoontuminen on tärkeää. Se, että kirjasto järjestää tähän mahdollisuuden, kertoo monikielisille asiakkaille arvostetuksi tulemisesta. Tämä kulttuurikeskus Stoan ja Itäkeskuksen kirjaston järjestämä festivaali on hyvä esimerkki siitä, miten kirjasto voi tapahtumatuotantonsa kautta rakentaa siltoja eri kieliin ja kulttuureihin. Alkuun pääsee tekemällä yhteistyötä paikallisten kirjallisuus- ja taidejärjestöjen kanssa sekä Helsingissä sijaitsevan valtakunnallisen Monikielisen kirjaston kanssa.
Lisätietoja:
Monikieliseen kirjastoon liittyviä videoita Kirjastokaistalla
Monikielisen kirjaston sivut
Teksti: Aram Jalal, Monikielinen kirjasto
Kuvat: Mika Keijonen
– 15.9.2025 –
