Kirjastokaista Kirjastojen nettitv & -radio

Livestreamaus a’la Kirjastokaista 3/3: Ohjelmistot

Edellisessä blogipostauksessa keskityin käymään läpi stream ratkaisumme rautapuolta. Tässä viimeisessä käsittelen ohjelmistoja, stream-alustaa ja jälkituotannon vaiheita. Aloitetaan Blackmagicin ATEM softasta, jolla hoidetaan kuvamiksaus.

Tämä ei ole varsinainen opas ATEMin käyttöön, joten kerron lähinnä mitä ohjelmalla voi tehdä ja millaisia ominaisuuksia siitä löytyy. Kuvamiksaus hoidetaan kahdella näytöllä, joista toinen on ns. multiview eli tarjoaa näkymän kaikkiin kuvalähteisiin muokattavalla käyttöliittymällä (ikkunoiden kokoa ja järjestystä voi vaihtaa). Toinen monitori toimii Mac Minin näyttönä ja siinä pyörii ATEM Software Control. Ohjelmassa on neljä välilehteä: Switcher, Media, Audio ja Camera.

atem_switcher_valilehtiSwitcher-välilehti eli tärkein työkalu ATEM Software Controlissa.

Switcher-välilehdellä tehdään itse miksaus ja lisätään grafiikkaa lähetykseen. Lähetyksen aikana lähes kaikki työ tehdään ensimmäisellä välilehdellä. Käyttöliittymä on selkeä ja siihen tottuu nopeasti. Koska lähetämme lähes pelkästään seminaareja ja luentoja ei todella nopealle reagoinnille ole tarvetta. On siis aikaa varmistaa, että kaikki on kunnossa Preview-ikkunassa ennen leikkausta lähetykseen. Tuotantokytkimessa on neljä “Upstream Key”-paikkaa, joilla voi liittää grafiikkaa yksittäisen kuvalähteen päälle sekä kaksi “Downstream Key”-paikkaa, jolla voi lisätä grafiikan koko lähetyksen päälle (esim. kanavalogon). Key-työkaluilla voi myös tietenkin “keyata” (suom. kiiata :)) eli esim. irrottaa juontajan taustasta.

pasila_stream_ege_capture
Erkki Lounasvuori esitteli Kirjastot.fi:n interaktiivista projektityökalua keskuskirjastokokouksessa 29.1.2015

Mahdollisuus animoituun grafiikkaan on myös olemassa mutta emme ole vielä hyödyntäneet sitä. Käytössä on myös kokoelma muokattavia transitioita eli siirtymiä, joiden käyttö seminaaristreameissa ei tuo lisäarvoa lähetykseen. FTB-nappi löytyy myös eli Fade To Black, jolla on kiva lopettaa lähetys. Käytössä on myös yksi DVE-”moottori”, jolla voi toteuttaa Picture in Picturen. Käytämme sitä paljon ja se on hauska tapa seurata esitystä, jossa on paljon slideja tai käytetään nettisivustoja.

atem_media_valilehtiMedia-välilehti, jonka kautta hallitaan lähetykseen tuotavaa grafiikkaa.

Media-välilehdellä hallitaan lähetykseen tuotavaa mediaa, meidän tapauksessamme lähinnä titteligrafiikkaa eri esiintyjille. Käytössä on kaksi aktiivista mediapaikkaa sekä joukko muita laatikoita, joihin voi avata kuvia myöhempää käyttöä varten. Lähetyksen alussa tavallinen tilanne on, että ykköspaikalla on seminaarin ohjelma ja kakkosessa ekan puhujan nimiplanssi. Grafiikka pitää tuoda ATEMiin TGA-formaatissa, johon on ensin leivottu Alpha-kanava Photoshopissa. Alpha-kanava toimii maskina, joka paljastaa ainoastaan grafiikan. Työnkulku on aika kankeaa enkä tiedä miksi Blackmagicilla on päädytty tällaiseen ratkaisuun mutta kyllä se homma näinkin onnistuu. Ohjelmassa on linkitys Photoshoppiin, joten korjauksia grafiikoihin voi tehdä hieman nopeutetusti “lennossa” mutta pyrimme välttämään sitä tarkastamalla grafiikat huolella. Esimerkiksi Wirecast on grafiikan kanssa ketterämpi ja sille kelpaa myös PNG.

atem_audio_valilehtiAudio-välilehti, jolla hallitaan äänilähteiden voimakkuuksia. AFV=audio follow video.

Audio-välilehdelllä hallitaan kameroista ja muista lähteistä tulevia äänentasoja. Koska äänet tulevat mikseristä valmiiksi yhdellä kanavalla emmekä käytä kameroiden mikrofoneja ei äänentasoihin tarvitse yleensä puuttua “softatasolla” kuin mainoskatkolle mentäessä. Jos ääniä pitää säätää se tehdään räkissä olevasta mikseristä. Koska äänet menevät mikserin jälkeen vielä useampaan laitteeseen ennen tuloa lähetykseen pitää lopullinen äänitarkkailu tehdä näiden laitteiden jälkeen. Pähkäilimme tätä aikamme, koska viiveen lisäävässä Ultracurvessa eikä itse tuotantokytkimessä ole audio-outtia monitorointia varten. Ääni kuitenkin kulkeutuu HDMI:n läpi myös Multiview-näyttöön, josta meillä löytyy kuulokeliitäntä. Näin pystymme monitoroimaan ääntä ennen kuin se päätyy streamiin. Viive kannattaa tosin ensin laittaa nollille, jotta tarkkailu onnistuu reaaliajassa.

atem_kamera_valilehtiCamera-välilehti, jonka asetuksiin ei tarvitse yleensä koskea.

Camera-välilehdellä määritetään millä liitännällä kamerat ovat kiinni. Meidän Tuotantokytkimessämme on SDI-porttien lisäksi vain yksi HDMI-portti, joten näihin asetuksiin ei tarvitse yleensä koskea. Sijoitamme HDV-kameran lähelle kytkintä, jolloin voimme käyttää siinä HDMI-kaapelia (meillä on vain kolme HDMI-KUITU/SDI konvertteria). HDV-kamerassa on pitkä zoomi, joten sitä voi käyttää kauempaakin. Jos omistaisimme Blackmagicin uusia kameroita (mm. Studio Camera tai Micro Studio Camera 4K) niiden asetuksia voisi säätää suoraan tältä välilehdeltä. Jos laitteiston toteuttaisi nyt alusta olisi fiksua sijoittaa suoraan yhteensopiviin kameroihin, koska ne ovat hinnaltaa erittäin kilpailukykyisiä ja esim. Micro Studio Cameraan sopii MFT-linssit. Olen lukenut jonkin verran myös kritiikkiä kyseisestä kamerasta, joten ennen hankintaa kannattaa tehdä kunnon pohjatyöt.

teradek_cubecube_encodercube_stream

 

 

 

 


Teradek Cube (vas), enkooderin asetukset (kesk), stream asetukset (oik).

Vaikka tarkoitus olikin puhua ainoastaan softasta kerron silti lyhyesti enkooderistamme eli Teradek Cubesta. Se oli toinen stream-purkki, jota kokeilimme Matroxin tuotteen jälkeen (emme olleet siihen tyytyväisiä) ja se vakuutti jo rautaisella ulkokuorellaan. Palikkaa voi säätää kyljessä olevalla tikulla mutta se ei ole miellyttävää hommaa varsinkin jos pitää syöttää pitkä salasana. Hallinta onnistuu onneksi myös lähiverkon yli ja asetusten muuttaminen onkin paljon mukavampaa selainpohjaisella ohjelmistolla.

Kaikki kuvasignaalimme ovat full-hd tasoisia (1920x1080px) ja sitä ajamme myös Cubeen SDI:llä. Toimitamme videon myös Youtubeen täysilaatuisena ja annamme Googlen huolehtia erilaatuisien streamien toimituksesta. Youtube suosittelee full-HD laatuiselle streamille bitratea 3,000 – 6,000Kbps väliltä. Me käytämme 4,500Kpbs kuvalle ja 128Kbps äänelle ja yksi ensimmäisistä asioista, joita varmistetaan streamia suunnitellessa on, että käytössä on tarpeeksi leveä upload-kaista. YouTube tarjoaa jokaiselle ajastetulle livelähetykselle oman RTMP-osoitteen, joka täytyy vaihtaa enkooderin asetuksiin – muut asetukset pysyvät samoina lähetyksestä toiseen.

youtube_stream_screencapture
Suoralähetyksen luominen Youtubessa. Lähetyksen voi aloittaa suoraan tai ajastaa alkamaan myöhemmin.

Youtubesta löytyy luonnollisesti hyvät ohjeet streamien toteuttamiseen ja toteutus on helppoa. Kun tuleva tapahtuma on luotu saa se oman URLin, jossa alkaa pyörimään ns. countdown-kello, josta näkee lähetyksen alkuun jäljellä olevan ajan. Itse lähetys tallentuu myös omalle kanavalle, josta sen voi ladata omalle koneelleen. Youtubella on melko tehokas tunnistusjärjestelmä, joka ilmoittaa herkästi tekijänoikeusrikkomuksista. Palvelu saattaa estää lähetyksen ja sen tallenteen katselun tietyissä maissa, joten kansainvälistä lähetystä tehdessä kannattaa olla erityisen tarkkana musiikin kanssa.

ssd_telakassastream_tallenne_premieressastream_tallenne_media_encoderissa

 

 

 

 


SSD-kovalevy telakassa (vas), lähetyksen tallenne Premieressä (kesk), esityksen exportointi Media Encoderissa (oik).

Lähetys tallennetaan Googlen palvelimien lisäksi SSD-kovalevyille Apple Prores Proxy kodekissa, joka tuottaa tyydyttävää laatua seminaaritallenteelle. Aiomme kuitenkin hankkia vielä muutaman isomman SSD-kovalevyn, jotta voimme nostaa laatua hieman (Apple ProRes). Varsinkin presentaatioiden pehmeyteen sillä voisi olla merkitystä, joskin esityksen ylös-skaalaus full-hd:ksi on siinä suurin tekijä. SSD-kovalevyjä ostaessa näihin tarkoituksiin kannattaa muuten aina tsekata valmistajan sivuilta mitä levyjä he suosittelevat. Todennäköisesti halvin vaihtoehto ei ole tarpeeksi nopea tai pahimmassa tapauksessa se ei toimi lainkaan.

Jälkityöt teemme Adobe Premierellä ja Adobe Auditionilla. Ensin äänille pieni käsittely jos se on tarpeen ja sitten vaan leikellään eri esiintyjät omiksi klipeikseen. Lopuksi tiedostot muunnetaan Vimeon suosimaan formaattiin eli H264 20mbps bitratella. Kannattaa muuten tutustua YouTuben ja Vimeon ohjeisiin, jotta videot näyttävät mahdollisimman hyvältä ladattuasi ne. Linkit löytyvät lopusta, joskin itse googletan vain esim. “compression guidelines vimeo” jos haluan tarkistaa jonkin asian.

Kun esitykset on leikelty omiksi klipeiksiin lataamme ne Kirjastokaistan Vimeo-tilille. Sieltä ne latautuvat automaattisesti WordPressiin, jossa jokaiselle lisätään oikeat asiasanat ja muut tiedot ennen kuin ne julkaistaan Kirjastokaistalla. Sen jälkeen tallenteita markkinoidaan eri kanavia käyttäen, jotta niistä kiinnostuneet löytävät ne. Kaikki Kirjastokaistan suoralähetykset löytyvät Kaistan Live-sivulta.

Lue lisää:
Livestreamaus a’la Kirjastokaista 1/3: Tuotanto
Livestreamaus a’la Kirjastokaista 2/3: Laitteet
Lisätietoja Kirjastokaistan livelähetyksistä
Suoralähetystaltiointeja Kirjastokaistalla
YouTube streaming guidelines
YouTube live encoder settings
YouTube upload encoder settings
Vimeo compression guidelines

– Panu Somerma, 29.12.2015 –

Kommentoi