Cult24-kolumni: Empatiahoitoa kaunokirjallisuudesta

Olen elänyt vailla huolia paratiisisaarella, olen ollut vangittuna mielipiteideni vuoksi, olen ollut koulukiusaaja, olen ollut ihailtu sankari, olen ollut vanhempi, joka syyllistää pientä lastaan vain siksi, että minulla itselläni on jatkuvia työkiireitä… tai enhän se oikeasti minä ollut, vaikka minusta siltä noita kirjoja lukiessa tuntuikin.

Kaunokirjallisuuden lukeminen on ylivertainen keino päästä ja joutua elämään toisen ihmisen elämää. Se pakottaa katsomaan asioita vieraista näkökulmista ilman oman elämänpiirin rajoitteita. Kun arvot yhteiskunnassa tuntuvat kovenevan ja itsekeskeisyyden ilmapiiri nostaa päätään, on aika ottaa esille kaikkien saatavilla oleva vastalääke – lukeminen.

Kohtaamiset, matkustaminen, elokuvat, teatteri ja moni muu ymmärrystä laventava asia on meistä jokaiselle hyväksi. Taidemuodoista kaunokirjallisuuden merkitystä empatian vahvistajana on kuitenkin vaikea ylittää. Lukemisen palkitseva hitaus sekä mielikuvituksen ja kaikkien aistien valpastumisen vaatimus tempaisevat lukijan koko mielen.

Lukukeskus kokosi verkkosivuilleen osana huhtikuussa vietettyä lukemisen teemaviikkoa, Lukuviikkoa, eri tutkimuksista 10 faktaa, jotka selvittävät suomalaisten lukutaitoa ja suhtautumista lukemiseen. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat edelleen lukukansaa, mutta lasten ja nuorten lukuinto on kääntynyt laskuun.

Peruskoulut, lukiot ja useat muut oppilaitokset kehittävät toimintaansa kohti elämyksellistä ja yhteisöllistä oppimista. Kaunokirjallisuuden käyttö sopisi mielestäni erinomaisesti lähes aineeseen kuin aineeseen. Tunteiden kautta saatu kokemus on eri asia kuin opittu fakta, mutta omakohtaiset kokemukset luovat hyvän pohjan sille, että myös faktojen opettelu on mielenkiintoisempaa ja motivoivampaa.

Usein pahojen ajatusten, kiusaamisen ja vainoamisen takana on tietämättömyys ja pelko. Jos huomat ympärilläsi tällaista kovuutta, ei tilanteeseen auta rynnätä tietenkään konkreettisesti kirja kädessä. Sen sijaan taisteluun voi osallistua lukemalla, keskustelemalla ja luomalla niiden kautta lukemismyönteistä ja kaunokirjallisuutta arvostavaa ilmapiiriä. Pidetään suomalaiset lukukansana jatkossakin!

Kuva: Panu Somerma

– Riitta Taarasti –


Tämä kolumniteksti on julkaistu alunperin 3.5.2013 ilmestyneessä Cult24 Magazinessa. Cult24 oli suomalainen kulttuuriin painottunut ilmaislehti, joka ilmestyi vuosina 2012–2014. Lehti lakkautettiin kannattamattomana kesäkuussa 2014. Lehden päätoimittajana oli Pauli Jokinen. Lehteä jaettiin ilmaiseksi noin 140 telineestä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja sen painos oli 30 000 kappaletta. Lehden rinnalla sitä täydentämässä oli verkkosivusto Cult24.fi.

Lue lisää:
Kaikki Cult24 Magazinessa julkaistut Riitta Taarastin kolumnit

Kommentoi