Kaunokirjallisuuden aarrearkku – Kirjasampo.fi
Vietimme viime viikolla lukemisen teemaviikkoa, Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa. Viime viikolla juhlimme myös jokavuotista lukemisen juhlapäivää, Kirjan ja ruusun päivää, monin tapahtumin ympäri maan. On hienoa, että lukemisen puolesta kampanjoidaan ja sen merkityksestä ja vaikutukista muistutetaan.
Jos tästä maasta löytyy vielä joku kaunokirjallisuuden ystävä, joka ei tunne kaunokirjallisuuden aarrearkkua nimeltään Kirjasampo.fi, niin suosittelen sitä lukemisen tueksi ympärivuotiseen käyttöön. Kirjasampo esittelee kirjailijoita ja kirjoja ja luo mahdollisuuden tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastostasi. Semanttisen webin teknologiaa hyödyntävä Kirjasampo on kehitetty erityisesti kaunokirjallisuuden hakua varten. Teosten kuvailutiedot ovat kattavammat kuin kirjastojen tietokannoissa tai muissa vastaavissa palveluissa.
Kirjasammon tavoitteena on tuoda tasapuolisesti esiin kaikenlaista kaunokirjallisuutta suurista kustantajasta pieniin omakustanteisiin, kirjastojen kellareihin unohtuneista helmistä uusimpiin suosikkikirjoihin. Palvelu sisältää tietoja mm. 73 000 romaanista, novellista ja runokokoelmasta, 24 900 kirjailijasta sekä noin 15 500 aikalaisarviota.
Kirjasampo.fi:n esittelyvideo.
Lisätietoja:
Kirjasampo.fi-sivusto
- Riitta Taarasti, 29.4.2013 -
Lukuviikko muistuttaa lukemisen tärkeydestä
Lukukeskuksen järjestämä Lukuviikko kysyy tänä vuonna miksi lukeminen ja kirjat ovat tärkeitä. Faktoja, innostavia kilpailuja ja osallistavaa materiaalia tarjoavaa lukemisen valtakunnallista teemaviikkoa vietetään kouluissa ja kirjastoissa 22.-28.4.
Lukuviikon 2013 teemana on miksi kirjat ovat tärkeitä: Mitä kirjat merkitsevät nuorille? Miksi lukemiseen tulisi kannustaa? Minkälaisia ovat lasten ja nuorten lempikirjat ja -hahmot, mitä he ajattelevat lukemisesta?
Lukukeskus tarjoaa jälleen kouluille myös ilmaisia oppituntivinkkejä Lukuviikon kunniaksi. Tämän vuoden vinkit eri luokka-asteille on suunnitellut arvostettu draamaopettaja ja kirjailija Siri Kolu. Oppituntivinkit, joita on tarjolla ala- ja yläkouluille, lukioille sekä ammatillisille oppilaitoksille, opastavat lukemisen ja kirjojen maailmaan. Kirjojen henkilöhahmoihin keskittyvät vinkit voi ladata Lukuviikon sivuilta. Uudistuneilta nettisivuilta löytyy myös koululuokille suunnattu henkilöhahmokilpailu, jonka palkintoina on mm. maksuton kirjailijavierailu omaan kouluun sekä kirjapaketteja. Kevään aikana sivuille tulee myös vanhemmille ja päättäjille suunnattua tutkimustietoa lukemisesta.
Myös Kirjastokaista on mukana kumppanina, sillä tuotamme yhteistyössä Lukukeskuksen kanssa kirjailijavideoita. Ensimmäisessä videossa kirjailija Mika Wickström kertoo miksi lukeminen on tärkeää ja mitä kirjat hänelle merkitsevät. Katso video ja osallistu teemaviikkoon jo ennakkoon jakamalla videota eteenpäin!
Kirjailija Mika Wickströmin mukaan kirjat tarjoavat sanavaraston, elämysvaraston ja tarinavaraston.
Lisätietoja:
Lukuviikko 2013 -sivusto
Lukukeskus
Kaikki Lukuviikon 2013 kirjailijavideot
- Riitta Taarasti, 22.3.2013 -
Tiesitkö tämän e-kirjoista?
Kustantajat, kirjailijat ja kirjastot ovat e-aineistojen yleistymisen myötä uudenlaisten ansaintamalli- ja jakelukanavakysymysten äärellä. Digitaalinen aika asettaa myös uudenlaisia vaatimuksia tekijänoikeudellisesta näkökulmasta. Kuinka tehdä lukemisesta luvallista ja mukavaa? Tavoitteena on löytää malli, joka sovittaa yhteen kirjailijoiden ja kustantajien intressit sekä kirjastojen yhteiskunnalliset tehtävät. Unohtamatta tietenkään lukijoita!
Sähkösanomia, matkalla e-maailmaan –sarjassa lähestytään e-kirjoja jakelun, tekijänoikeuksien, käyttäjäkokemuksen sekä tekniikan ja tulevaisuuden näkökulmaista. Ohjelmasarja on toteutettu Kansalliskirjaston, Kirjastot.fi:n, Suomen kustannusyhdistys ry:n, Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin –hankkeen, Viestinnän keskusliiton sekä Yleisten kirjastojen keskuskirjaston kanssa. Mukana haastateltavina sarjassa ovat toimitusjohtaja Anttu Harlin Anima Boutiquesta, projektitutkija Harri Heikkilä Aalto-yliopistosta, lakimies Pekka Heikkinen Kansalliskirjastosta, johtaja Sakari Laiho Suomen kustannusyhdistyksestä, toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta, toiminnanjohtaja Suvi Oinonen Suomen Kirjailijaliitosta ja toiminnanjohtaja Liisa Vähäkylä Finnanimationista..
Matkalla e-maailmaan sarjan ensimmäinen osa, jonka aiheena on jakelu.
Lisätietoja:
Matkalla e-maailmaan sarjan kaikki 4 osaa
Sähköinenkirja.fi
Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin
Kirjastoalan keskiössä -blogin aiheena e-kirjat
- Riitta Taarasti, 14.1.2013 -
Pilvijättiläinen kuunnelmaksi kirjastolaisten voimin
Kirjasto 10:n henkilökunta sai muutama vuosi sitten idean perustaa radioteatterin ja toteuttaa pienoiskuunnelman. Aiheeksi valikoitui Zacharias Topeliuksen satu Pilvijättiläinen. Kuunnelma toteutettiin Kirjasto 10:n henkilökunnan voimin niin roolisuorituksia, musiikkia, äänitystä kuin ohjaustakin myöten. Kuunnelma julkaistiin alun perin Helsingin kaupunginkirjaston lastensivuilla.
Kuunnelman ohjannut, äänittänyt ja Rikin-roolin tehnyt Heikki Marjomaa suosittelee vastaavia hankkeilta muidenkin kirjastojen toteutettavaksi. Marjomaan mukaan lopputulos kertoo kirjastolaisten monipuolisista taidoista ja luovasta asenteesta. Kuunnelman tekeminen sopii hyvin kirjaston rooliin. Yhdessä tekeminen on innostavaa ja parhaimmillaan se vahvistaa työyhteisöä.
Kuunnelmaan äänityö- ja sävellysvastaavana toiminut Seppo Virtanen lähti hankkeeseen innolla mukaan. Virtanen jäi miettimään kirjaston roolia musiikin jakelijana luettuaan vuonna 2008 julkaistun Piia Nikkisen Varhaisiän musiikkikasvatus -opinnäytetyön.
“Ennen vanhaan lauluista löytyi lääke ja lohtu moneen asiaan. Lapsille laulettiin nukutettaessa, syötettäessä, pukiessa ja lohduttaessa, toisin sanoen heitä osattiin viihdyttää viisain ja vähäisin konstein, annettiin lasten kuulla, että aikuinen on lähellä. Nykyajan lapset sen sijaan kuulevat harmittavan usein lähellä olevan radion, television tai dvd:n, turvallisen aikuisen sijasta. Lapsi kuulee paljon mutta kuuntelee vähän. Perinteiset lastenlaulut ovat jäämässä nykyajan pop & rockmusiikkivaikutteisten ”lastenlaulujen varjoon”. Yhä useammat lapset kuulevat pelkästään musiikkia, joka on aikuisille suunnattua heille kuuluvien lastenlaulujen sijaan. Aikuisten tulisi miettiä, minkälainen musiikki kotona soi taustalla, leikkien yhteydessä tai perheen lomareissulla automatkan aikana. Tulisi myös ottaa huomioon minkälaisia asioita lapset kuulevat aikuismusiikin sanoituksia kuunnellessaan.”
Heikki Marjomaan ja Seppo Virtasen visioissa kirjasto voisi toimia osaltaan satujen lukemisen ja monipuolisen lastenmusiikin neuvonta- ja tarjontapaikkana. Tästä esimerkkinä toimii osaltaan Pilvijättiläinen-satukuunnelma. Virtasen mukaan kirjasto voisi osallistua kuunnelmien lukemisen elvyttämiseen myös esimeriksi järjestämällä lastensatukuunnelmatyöpajoja ja toteuttamalla kirjaston ”Lasten nettiradion”. Marjomaa tähdentää, että kuunnelmien tuottaminen on hyvä demonstraatio siitä, mitä myös asiakkaat voivat tehdä itse, kun kirjastossa on varattava studio.
Zacharias Topeliuksen kirjoittama Pilvijättiläinen – satu kauniista ilmasta on julkaistu mm. Lukemisia lapsille -kirjassa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1906. Kirjastokaistan etusivulla näkyvä artikkelikuva on lainattu kyseisestä kirjasta.
Kirjasto 10:n radioteatteri:
Kertoja: Päivi Tossavainen
Rikki: Heikki Marjomaa
Pikku-Jukka: Antti Sauli
Suuri-Jukka: Aapo Rikala
Neidit Vesipisarat: Katja Finnberg ja Nadia Lund
Musiikki ja äänet: Seppo Virtanen
Äänitys ja ohjaus: Heikki Marjomaa
Pilvijättiläinen on nyt kuunneltavissa myös Kirjastokaistalla. Toivottavasti Pilvijättiläinen saa pian seurakseen lisää kirjastolaisten tuottamia kuunnelmia!
Lisätietoja:
Kuuntele Pilvijättiläinen-satukuunnelma
Kirjasto 10 HelMet-sivustolla
- Riitta Taarasti, 26.11.2012 -
Beatles kirjallisuudessa -kirjakerho Kirjasto 10:ssä 30.11.
Yle Radio 1:n Kirjakerho tekee marraskuussa ohjelman poikkeuksellisesti radiostudion ulkopuolella ja täsmälleen oikeassa paikassa eli kirjastossa! Ylen kulttuuritoimittaja Seppo Puttonen ja musiikkitoimittaja Jake Nyman jäljittävät Helsingin Kirjasto 10:ssä vajaan tunnin ajan Beatles-yhtyeen jälkiä kirjallisuudessa. Kirjailijat käyttävät teoksissaan usein musiikkiviitteitä luomaan tunnelmaa ja joskus myös antamaan lisä-arvoa tarinalle. Ohjelmaan on valittu teoksia, joissa on mukana The Beatles-yhtyeen hahmoja, musiikkia tai tunnelmia. Miten Beatles kirjallisuudessa näyttäytyy ja mitä merkityksiä sen kautta tarinalle on haettu ja annettu?
Kirjasto 10:ssä nauhoitettu Kirjakerho lähetetään Yle Radio 1:ssä perjantaina 30.11.2012 klo 17.20 – 18.15, ja uusintana lauantaina 1.12. klo 10.05. Kirjakerhon nauhoitus myös videoidaan ja on katsottavissa Kirjastokaistalla ja Yle Areenassa 30.11.2012 alkaen.
Tervetuloa mukaan Kirjakerhoon!
Vinkki kirjastoille: nyt Beatles-aineistot esille ja vinkkiä tilaisuudesta & ohjelmista asiakkaille. On mainiota, että Yle Radio 1:n Kirjakerho järjestetään kirjastossa.
Lisätietoja:
Yle Radio 1:n Kirjakerho
Yle Areena
Kirjasto 10 HelMet-sivustolla
- Riitta Taarasti, 14.11.2012 -
Milloin viimeksi joku luki sinulle ääneen?
Nuoren Voiman Liitto on järjestänyt jo vuosien ajan Prosak-proosaklubeja. Prosak on tuonut Suomeen Keski-Euroopassa elinvoimaisena elävän proosan ääneenlukutradition. Jokaiselle klubille saapuu kaksi kirjailijaa lukemaan tekstejään sekä kertomaan niiden taustoista. Klubeilla kuullaan niin ennen julkaisematonta, juuri julkaistua kuin vanhempaakin proosaa. Kaunokirjallisuus on klubeilla yhteisöllinen kokemus!
Kirjastokaista on tuottanut proosaklubeilta videoita tammikuusta 2010 lähtien. Tästä syksystä alkaen Nuoren Voiman Liiton ja Kirjastokaistan yhteistyö saa uuden ulottuvuuden, kun Yle Areena ryhtyy myös julkaisemaan klubeilta tuotetut videot. Myös proosaklubien paikka muuttuu, sillä vuosien ajan klubipaikkana toiminut ravintola Dubrovnik vaihtui Kansallisteatterin Lavaklubiin. Proosaklubeilla on syyskauden ajan myös vakiojuontaja, sillä Marko Gustafsson isännöi syyskauden kaikki klubit.
Tulkaa klubeille ja jos pitkä matka tai aikapula estää sen, niin nauttikaa proosasta kirjailijoiden itsensä lukemana videoista.
Joni Pyysalo Prosak-proosaklubilla Kansallisteatterin Lavaklubilla syyskuussa 2012.
Lisätietoja:
Tietoa Prosakista Nuoren Voiman Liiton sivuilla
Prosak-proosaklubivideot Kirjastokaistalla
- Riitta Taarasti, 7.10.2012 -
Miltä Kainuu kuulostaa? Kirjaston tarinaradiosta se selviää
Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjastossa on meneillään Kirjaston tarinaradio -projekti, jonka päätavoitteena on laajentaa kirjaston tarjontaa verkkomaailmassa tuottaen sinne ääntä. Projekti alkoi toukokuussa 2012 ja sen on arvioitu päättyvän vuoden vaihteessa. Tuotamme yhteistyössä Kainuun kulttuuri-infon koordinaattori Lasse Lyytikäisen kanssa kainuulaisten kulttuurivaikuttajien haastatteluja sekä Kainuun museon johtaja Antti Mäkisen kanssa lyhyitä katsauksia Kainuun paikallishistoriaan. Kirjaston omista jutuista mainittakoon lukuvinkit lapsille ja aikuisille sekä kirjaston arkeen liittyvät juttuaiheet. Yhteistyökumppaneitamme projektissa ovat Kainuun museo ja Kainuun kulttuuri-info sekä Kirjastot.fi ja siellä etenkin Kirjastokaista.
Ensimmäiset ohjelmat on jo julkaistu ja paljon uutta on tulossa. Käykää kuulemassa miltä Kainuu kuulostaa!
Lisätietoja:
Tarinaradio-ohjelmat Kirjastokaistalla
Tarinaradio-blogi
- Marja Kettunen, 17.9.2012 -
Maailman paras kirjastomaa?
Imagine and Explore – Finnish Libraries Now! Laaja tietoaineisto Suomen kirjastoista englanniksi! Lukemisvaikeuksissa avustava kirjastokoira Börje, Kansalliskirjaston Myyräpeli, avoimen datan kirjastosovellukset ja kolmen maan yhteinen kirjastoauto Käsivarren Lapissa ovat aiheita, jotka muiden muassa esitellään 10.8. julkaistussa tietopaketissa Imagine and Explore – Finnish Libraries Now! Verkkoaineisto ja painettu esite kuvaavat suomalaista kirjastomaisemaa laajasti ja odottamattomistakin näkökulmista. Esittelyssä ovat erityyppiset kirjastot ja niiden käyttäjät eri puolilta maata. Asiakas ja hänen kirjastosta saamansa ilo ja hyöty ovat olleet johtotähtinä pakettia laadittaessa.
Aineisto on tuotettu Suomen kirjastoalan yhteistyöprojektina Helsingissä 11.-16.8.2012 pidettävää isoa kansainvälistä kirjastoalan kongressia varten. Sen yli 4000 osallistujaa saavat esitteen mukaansa. Aineisto on laadittu kestämään aikaa niin, että sitä voidaan käyttää pitkään kongressin jälkeenkin. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Näytteenä julkaisusta yhteispohjoismaista kirjastoautoa esittelevä video. Lähde kierrokselle!
Lisätietoja:
Imagine and Explore – Finnish Libraries Now!
Imagine and Explore – Finnish Libraries Now! -videot Kirjastokaistalla
- Tuula Haavisto, 10.8.2012 -
Cycling for libraries -pyöräily Baltiassa
Reilut sata innokasta kirjastoammattilaista ja kirjaston ystävää ympäri maailman osallistuu Cycling for libraries -pyöräilyyn, joka järjestetään tänä vuonna Baltiassa. Cycling for libraries -tempaus käynnistyi 28.7. Vilnasta ja se huipentuu 8.8. Tallinnan Tammsaaren puistossa järjestettävään lasten kesäkirjakampanjan päätösjuhlaan. Ennen päätösjuhlia pyöräilijät ovat taittaneet pyöräillen 600 kilometrin matkan, keränneet kirjastolle paljon positiivista huomiota ja saaneet pohtia ja kehittää erilaisia kirjastoteemoja vapaamuotoisessa epäkonferenssissa. Joukon etenemiseen ja tunnelmiin voi tutustua muun muassa Cycling for libraries –sivustolla.
Turneella on myös mukana av-tiimi, joka tuottaa matkalta päivittäin videoita sekä – verkkoyhteyksien sen mahdollistaessa – myös live-lähetyksiä. Näin myös me kotijoukot pääsemme ihan pikkuisen mukaan tapahtumaan! Ensimmäinen Cycling for libraries järjestettiin vuosi sitten pyöräillen Kööpenhaminasta Berliiniin. Pyöräily sai paljon kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja osallistujat kehuivat sitä vuolaasti. Tiivistettäköön tunnelmat piemmittä puheitta lainaukseen, joka napataan Antti Pakariselta Labs.kirjastot.fi-bogista:.
”Jos koko projektin yrittäisi vetää muutaman virkkeen alle, se voisi olla jotain tällaista: Kun idea täydellinen, ei tarvita lehdistötiedotteita. Der Spiegel soittaa sulle.”
Panu Somerman tekemä Cycling for libraries 2012 -teaser
Lisätietoja:
Cycling for libraries -videot Kirjastokaistalla
Cycling for libraries -sivusto
- Riitta Taarasti, 1.8.2012 -
Tehdäänkö jotain yllättävää…?
Näin kesälomien päättyessä on hyvä aika pysähtyä miettimään alkavaa uutta kautta. Lomia ennen tehdyt seuraavan kauden suunnitelmat sekä kiireen takia lomien jälkeen tehtäväksi siirtyneet työt eivät enää lomailun jälkeen ehkä tunnukaan keskeisimmille ja tärkeimmille tehtäville. Tuo ei ole merkki epäonnistuneista suunnitelmista vaan yksinkertaisesti siitä, että loma on tehnyt tehtävänsä.
Kirjastokaistalla on meneillään kolmas vuosi. Olemme saaneet kiistatta paljon aikaan, mutta toimintaamme on leimannut myös ylioptimismi. Kuvittelimme, että alakohtaiset ohjelmamme otetaan kirjastokentällä innolla vastaan ja niiden koetaan tukevan alan viestintää ja maantieteellistä tasa-arvoa. Kuvittelimme myös aktiivisten kirjastolaisten vinkkaavan ohjelmia usein kollegoilleen ja esimiesten näyttävän ohjelmia esimerkiksi yksikköpalaverien osana.
… ”Taaskaan tänä vuonna meidän kirjastosta ei ollut mahdollista osallistua tähän seminaariin, mutta onneksi näemme tunnelima ja kuulemme aiheita videoista!”
… ”Johan on x-kirjasto kehitellyt mahtavan idean! Olipa hyvä, että Kirjastokaista teki siitä ohjelman, niin saadaan hyvät käytännöt muuallakin käyttöön.”
Tuollaista palautetta kuulemme, mutta kuvittelimme kuulevamme sellaista enemmän.
Entä sitten asiakkaille suunnatut kirjastomarkkinointiohjelmat? Mikseivät kirjastot julkaise niitä enemmän kotisivuillaan, jaa Facebook-sivuillaan tai hyödynnä muuten verkkopalveluissa, tapahtumissaan ja kirjastotiloissa? Tähän on monta syytä. Otetaanpa käsittelyyn ensimmäiset 4 estettä:
Este 1: ”Olisi kiva julkaista kirjailijavideoita verkkosivuillamme, mutta meillä ei ole aikaa ja osaamista sellaiseen.”
Tämä on todellinen este. Yllättävän monet kirjastot ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet ettei heidän julkaisujärjestelmänsä taivu videoiden julkaisuun tai heillä ei ole oikeuksia tehdä tämänkaltaisia päivityksiä. Toivon, että tämä olisi katoamassa oleva este. Ei yksikään video tai muu sisältö ole itseisarvo, mutta toki tiedotuksessa ja sisältöjen avaamisessa kannattaa hyödyntää olemassa olevaa materiaalia ja tuoda näin mielenkiintoisuutta, elävyyttä ja ajankohtaisuutta asiakkaille suunnatuille sivustoille.
Este 2: ”Jotta julkaisemme ja jaamme jotain, pitää sen olla meidän itsemme tekemää.”
Tätä en ymmärrä! Päällekkäisen työn tekemiseen ei kerta kaikkiaan pitäisi olla varaa. Vaikka kirjastoilla on omat kuntiin liittyvät rahoitus-, hallinto- ja paikalliset kulttuuriympäristönsä ja –tapansa, olemme yhtä. Joka ikinen kirjasto on suurta ja komeaa kirjastoperhettä. Pidetään siis yhtä, jaetaan, tuetaan ja kasvetaan yhdessä nykyistäkin näkyvämmäksi.
Este 3: ”Haluaisin seurata ohjelmianne, mutta en voi katsoa niitä työkoneellani ja vapaa-ajan pyrin rauhoittamaan työasioilta.”
Tätä palautetta tulee valitettavasti edelleen. Olkaa yhteyksissä kunnan IT-asiantuntijoihin, jos työkoneiltanne on estetty teknisesti videoiden katselu tai esimerkiksi äänten kuuluminen. Kuntaliitto on lähettänyt tästä kunnille viestiä loppuvuodesta 2010. Toivon sen parantaneen tilannetta. Kyllähän liikkuva kuva ja ääni ovat tärkeitä jo tiedonhaku- ja opastustehtävissäkin.
Este 4: ”Minua eivät kiinnosta mitkään tylsät alan jaaritukset.”
Ok, on niitä kirjastolaisia, jotka keskittyvät omaan kirjastoonsa ja asiakkaisiinsa ja eivät koe saavansa siihen lisäarvoa alan ajankohtaisten asioiden seuraamisesta. Kirjastopolitiikan tai innovaatiotuulien seuraaminen ei ole tietenkään välttämätöntä, mutta monelle meistä se avaa uusia näkökulmia tai pohdittavia teemoja. Linjaukset ja alalla käytävä keskustelu vaikuttavat loppupelissä jokaiseen kirjastoon. Suosittelen alan seuraamista. Me teemme parhaamme poimiaksemme ajankohtaisia teemoja lyhyinä ohjelmina.
Tässä reilun kaksivuotiaan tiimin tuntoja. Johtopäätöksenä se, että sama linja jatkuu, mutta siten, että teemme entistä voimakkaammin töitä yhdessä tekemisen ja näkyvyyden eteen. Siinä ohessa suunnitelmissa on jotain aivan uuttakin. Siihen palaamme myöhemmin.
Poimintana esimerkkivideo suunnan ja tavoitteiden pohtimisesta parin vuoden takaa Nuorkirjastolaisten alkuvaiheilta.
- Riitta Taarasti, 17.7.2012 -
Kääk! Työharjoittelijoita tiimissä
Kirjastokaistalla on ollut työharjoittelijoita tasaiseen tahtiin koko Kirjastokaistan kaksivuotisen historian ajan. Harjoittelijoita on tullut useista eri av-alan koulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Tänä keväänä Kirjastokaistalla työskenteli kaksi harjoittelijaa Laajasalon opiston crossmediatoimittajalinjalta.
Työharjoittelu tarjoaa parhaimmillaan harjoittelijalle paikan, jossa hän voi soveltaa koulussa oppimaansa käytäntöön ja laajentaa näin osaamistaan. Oppilaitoksen pitää antaa selkeät raamit työharjoittelujakson tavoitteista opiskelijalle ja työharjoittelupaikalle jo siinä vaiheessa, kun työharjoittelun suorittamisesta ollaan neuvottelemassa. Ihanteellisessa tilanteessa harjoittelija saa työharjoittelupaikassaan todellista vastuuta sen jälkeen, kun hän on saanut perusteellisen perehdytyksen sekä selkeät ohjeistukset ja tehtävät, jotka on mitoitettu oikein suhteessa harjoittelijan osaamistasoon. Vastuu tulee tietenkin askel askeleelta. Ensin seuraten, sitten tiimin kanssa yhdessä tehden ja lopulta itsenäisesti tuottaen. Harjoittelijan tulee saada myös palautetta – oikeaa ja rehellistä – ja häntä pitää kannustaa myös antamaan palautetta sekä ennen muuta kysymään rohkeasti.
Aina homma ei mene kuitenkaan ideaalilla tavalla. Entä jos työpaikalla on niin kiire, ettei harjoittelija saa tarvittavaa perehdytystä ja opastusta? Entä jos harjoittelija tuntee olevansa vain tiellä ja vailla järkevää tekemistä? Entä jos harjoittelija ei ole oikeasti edes kiinnostunut työharjoittelupaikan töistä tai henkilökemiat eivät vaan yksinkertaisesti toimi? Silloin kukaan ei hyödy harjoittelusta, vaan se on ikävä kokemus niin harjoittelijalle kuin työyhteisöllekin.
No, kuinka me onnistuimme tänä vuonna Laajasalon opiston crossmediatoimittajaharjoittelijoiden kanssa? Sanoisin, että kohtuullisen hyvin. Meillä oli hieman ahdasta pienehkössä huoneessamme ja editointi- ja kuvauslaitteiden päällekkäisbuukkaustilanteiden välttäminen vaati kurinalaista organisointia. Se muistutti kaikille viestinnän tärkeydestä. Asioita ei pidä pitää itsestäänselvyyksinä, vaan puhuminen ja sopiminen ovat normaalia kanssakäymisen ja tuloksekkaan tiimityöskentelyn perustaa. Meillä oli myös aikamoinen kiire meneillään olevan käyttöliittymäuudistuksen kanssa, joten harjoittelijat eivät saaneet niin perusteellista alkupriifausta, kun olisimme normaalitilanteessa järjestäneet.
Mutta kaikesta tuosta huolimatta me saimme paljon yhdessä aikaan. Keskustelimme ennakkosuunnittelun tärkeydestä toimitustyössä sekä linjauksista videoiden tuottamisessa. Katsoimme yhdessä läpi harjoittelijoiden tekemiä lähes valmiita ohjelmia ja jaoimme tietoa ja mielipiteitä sekä editointiin että sisällöllisiin ratkaisuihin liittyvistä asioista. Harjoittelijat tutustuivat uusiin laitteisiin ja tekivät alkuopastuksen jälkeen niillä myös itsenäisiä töitä aina suunnittelusta toteutukseen.
Minulla on vakaa usko, että tämän seitsenviikkoisen yhteistyöjakson jälkeen kirjasto näyttäytyy harjoillemme erilaisena paikkana, kuin ennen harjoittelujaksoa. Kirjastokaistalle harjoittelujaksosta jää muistoksi hyviä ohjelmia, joissa näkyy ei-kirjastolaisten kädenjälki.
Kiitokset Joel ja Otto ja kaikkea hyvää tuleville valinnoille opiskelu- ja työsaralla!
Näyte Otto Olavisen ja Joel Väyrysen ohjelmista: “Keskustelua kirjastonhoitajuuden muutoksista”
Lisätietoja:
Otto Olavisen ohjelmia Kirjastokaistalla
Joel Väyrysen ohjelmia Kirjastokaistalla
Laajasalon opiston kotisivut
- Riitta Taarasti, 23.5.2012 -
Kumppaniesittelyssä Mediamaja
Kirjastokaistan arkeen kuuluvat ohjelmantekomatkat eri puolille maata. Parhaimmillaan matkatuliaisina on paitsi tuotettuja ohjelmia, myös uusia yhteistyöavauksia. Tänä keväänä saimme Mediamajasta uuden kumppanin.
Kirjastokaista.fi vietti helmikuussa 2012 päivän Kouvolassa ja tapasi siellä luovia ja taitavia kirjastolaisia. Tuliaisina toimme neljä ohjelmaa, jotka käsittelivät kirjastomarkkinointia, kouluyhteistyötä, mediakasvatusta ja tilaisuuksien järjestämistä. Vähintään yhtä tärkeä tuliainen oli keskustelu yhteistyöstä.
Kouvolan kaupunginkirjasto ja pääkirjaston alakerrassa toimivat Mediamaja tuottavat jatkuvasti uutta videomateriaalia. Videoista välittyy tunnelmia niin nuorten osallistumista tuotantoon kuin otoksia lämminhenkisistä kirjailijakohtaamistilaisuuksistakin. Nyt Mediamaja käyttää myös Kirjastokaistaa näiden ohjelmiensa yhtenä jakelu- ja markkinointikanavana. Sovimme myös, että Mediamajan lähettämät live-streamaukset näkyvät jatkossa myös Kirjastokaistan Live-sivulla. Samoin Kirjastokaistan tuottamat ohjelmat ovat ilman muuta niin Kouvolan kaupunginkirjaston kuin kaikkien muidenkin käytettävissä.
Tällaisen yhteistyön tekeminen on erittäin yksinkertaista ja toivottavaa, mutta toistaiseksi aivan liian vähäistä. Kouvolan kaupunginkirjasto saa varmasti tuottamilleen sisällöille uusia katsojia ja näkyvyyttä Kirjastokaistan kautta ja Kirjastokaista puolestaan saa lisäsisältöä rikastuttamaan kokonaisuutta, jolla esittelemme kirjastojen av-tuotantoa kaikessa laajuudessaan ja moniäänisyydessään. Tahtomme ja tavoitteemme on tuoda esille sisältöjä tasapuolisesti eri puolilta Suomea, mutta pienen tiimin resurssit ovat rajalliset. Jo siksikin on arvokasta, että saamme pidettyä huolta maantieteelliestä tasaarvosta eri puolilla tuotettuja av-sisältöjä kokoamalla.
Kouvolan kaupunginkirjasto ja Mediamaja eivät ole toki ainoita ohjelmanvaihtokumppaneitamme. Tähän mennessä Kirjastokaistalla ovat ohjelmiaan julkaisseet Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Kurikka, Rovaniemi, Sompio, Tampere, Turku ja Vantaa. Nyt, kun olemme saanee julkaistua Kirjastokaistan uuden käyttöliittymän, nousee sisältöjen tuottaminen, yhteistyö ja markkinointi toimintamme fokukseen. Ollaan siis yhteyksissä!
Mediatuottaja Harri Pikan haastattelu Mediamajan toiminnasta
Lisätietoja:
Mediamajan tuottamat videot Kirjastokaistalla
Kaikki Kouvolaa käsittelevät ohjelmat Kirjastokaistalla
Mediamajan kotisivut
- Riitta Taarasti, 3.5.2012 -
Digitoi VHS-kasettisi kirjastossa
Nyt valppaana kirjastot ja videokuvaajat kautta maan! Lähetä kotivideosi kisaamaan pääsystä mukaan Runoraati-ohjelmaan. Aikaa on huhtikuun loppuun. Ota haaste vastaan ja pelasta samalla muistosi VHS-nauhoilta digitoimalla ne kirjastoissa.
Ylen Runoraati täyttää ensi syksynä 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Runoraati haastaa sinut yhdessä kirjastojen kanssa pelastamaan muistojasi VHS-kaseteilta muuttamalla ne digitaaliseen muotoon ja osallistumalla kotivideoilla Runoraatiin. Kirjastoihin eri puolilla Suomea on perustettu digitointipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus siirtää tärkeitä hetkiä vanhemmista formaateista dvd:lle.
Runoraati haastaa viisi tunnettua räpartistia tekemään VHS:lle kunniaa ja kilpailemaan kotivideoiden sanallisessa säestämisessä Runoraadin erikoislähetyksessä, joka nauhoitetaan Helsingin Taiteiden yössä 23.8.2012. Ohjelmaan pääsee mukaan viisi esiraadin valitsemaa videota räpartistien materiaaliksi.
Mutta saadaanko niitä kotivideoita esiraadin tutkittavaksi? Se riippuu täysin siitä saadaanko viestiä eteenpäin videokuvaajille. Ottakaa siis haaste vastaan!
Runoraadin juontaja Minna Joenniemi kutsuu sinut mukaan
Lisätietoja:
Runoraadin kotisivut
- Riitta Taarasti, 5.4.2012 -





